Japanilaisilta löytyy paljon huipputyökaluja jollaisia ei länsimaissa perinteisesti ole nähtykään. Tyypillistä japanilaisille työkaluille on että niitten valmistaminen on vaatinut ja vaatii erittäin suurta metallintyöstö osaamista ja huippulaatuisia teräksiä. Tyypillisesti japanilaisten seppien huipputuotoksena pidetään samuraimiekkoja, kaikki muutkin työkalut ja veitset tehdään myös samalla taidolla antaumuksella ja seppiä pidetäänkin kaikkein arvostetuimpina käsityöläisinä.

 

      

 

 

Itämaisen ja länsimaisen kuiltturin erot näkyvät hyvin myös puutyökaluissa. Otan tässä esimerkiksi muutamia japanilaisia perustyökaluja jotka eroavat länsimaisista vastineistaan. käytän esimerkkinä japanilaisia työkaluja, muttä muissaki sen alueen maissa työkalut ovat yhtä eksoottisia. Oikeasaan löytyy kolme perustyökalua joilla voi tehdä ihan kaiken, siis oikeasti ihan kaiken eli SAHA, TALTTA ja HÖYLÄ. Noilla kolemella työkalulla on japanissa tehty vuosisatojen aikana niin isot kuin pienetkin puutyöt talojen rakentamsesta pieniin huonekaluihin. Käsitykseni mukaan perinteisiin japanilaisiin työstö- ja liitos menetelmiin ei ole kuulunut juurikaan naulaamista tai poraamista, vaikkakin pora ja naulat ovat olleet sielläkin tunnettuja kauemmin mitä länsimaissa.

Esittelenkin tässä hiukan noita kolemea japanilaista perustyökalua ja niiden eri versioita ja koitan valottaa hiukka niitten eroja länsimaisiin vastineisiin.

SAHAT

Japanilaisilla on käytössä yleisesti kolme erityyppistä sahaa eli RYOBA, DOZUKI ja KATABA. Suurin periaattellinen ero länsimaisiin noissa sahoissa kuten höylissäkin on terän leikkaussuunta eli sahat leikkaavat vetämällä eivätkä työntämällä kuten perinteiset länsisahat, toinen on hiukka erilainen katkaisuhammastus. Tämä vetämällä leikkaaminen mahdollistaa ohuemmat terät ja näinollen kevyemmän käytön. Viiltämällä toimiva hammastu leikkaa todella siistin jäljen.

Hammastus

Tuossa näkyykin katkaisuhammastuksen (croscut), mikä eroaa länsimaisesta vastaavasta aika paljon, ja halkaisuhammastuksen (rip) ero, tuo halkaisu hammastus on länsiversioissa ihan samanlainen mutta työstösuunta niillä on reilainen.

 

RYOBA

Tämä on sellainen yleissaha jossa on toisella reunalla halkaisu ja toisella katkaisuhammastus. Terä näissä on hiukka koosta riippuen yleisesti 0,3-0,6mm paksu ja pituutta 20-40cm. Ohut terä ja vetäessä leikkaava terä mahdollistavat hyvin nopean ja kevyen sahaamisen. Periaatteessa tällä sahalla voi tehdä ihan kaikki tarvittavat sahaukset. Jos japanilaiset työkalut kiinnostaa niin hanki ensimmäiseksi työkaluksi tällaine saha esim. clash ohlsonilta saa edullisesti hyvän ryoban.

 

KATABA

Kataba on kuten ryoba mutta vain toispuoleisella terällä, eli näitä tarttee käytännössä kaksi eli katkaisuun ja halkaisuun omansa.

 

Dozuki

Dozuki on kuten kataba mutta tukevalla selällä varustettu jolloin voidaan käyttää erittäin ohutta terää ohuimmillaa luokka 0,15mm tyypillisesti 0.2-0,5mm paksu. Ohuella tuetulla terällä saavutetaan suuri tarkkuus ja erittäin nopea leikkaaminen. Näitäkin on sekä katkaisu että halakaisuhammastuksella.

 

Höylät (ganna)

Japanilainen höylä on perusrakenteeltaa äärimmäisen yksinkertainen sisältäen 2-4 osaa eli runko, varsinainen terä+mahdolline peittoterä sekä ehkä terän tukea varten runkoon metallitappi.  Häylät ovat puurunkoisia ja terä on sovitettu runkoon hyvin tarkasti jolloin erillistä kiilaa terän paikalleen kiristämiseski ei tarvita kuten länsimaisissa puurunkoisissä höylissä on tapana. Höylän käyttötarkoituksesta riippuu tarvitaanko peittoterää vai ei. Myöskin höylääminen tapahtuu vetämällä höylää itseen päin juurikin toiseen suuntaan mitä täällä on perinteisesti totuttu.

 

 

Perushöylä hira ganna 

   kuvan silityshöylän saa omakseen 2400$ hintaan: www.japanwoodworker.com/product.asp 

Hira ganna (jokaiselle eriversiolle on japanilaisilla oma nimi en.wikipedia.org/wiki/Japanese_plane ) on perushöylätyyppi josta on lukemattomia eriversioita, joissa vaihtelee näkyvimpänä höylän pituus ja leveys sekä teräkulma millä on hyvinkin suuri merkitys höylän toimivuuteen erilaisilla puulaaduilla. Yksinkertaisuudestaan huolimatta hyvintehty ja tarkkaan säädetty japanilainen höylä pärjää helposti kalleimmimillekin länsimaisille kokometallisislle vastineilleen.

 

TALTAT ( nomi )

Japanilaiseen puuntyöstöön kuuluu hyvin tärkeänä osana taltat ja oikeastaan hyvin suuri osa perinteisistä japanilaisista liitoksista voidaan tehdä pelkästään taltalla. Tässä liitostekniikan kehittymisessä on ollut täskeänä osana japanilaisten työkalujen korkea laatu ja maailman parhaat terä työkaluissa jolloin on ollut helppo kehitellä liitoksia jotka vaatuvat tarkkoja talttauksia.  Perustoiminnaltaan ja käytöltään japanilaiset taltat eivät juurikaan eroa länsimaisista verrokeista juurikaan muutoinkuin hieman ulkomuodon suhteen. Joihinkin tilanteisiin tarvitaan hiukka spesiaalimpia talttoja kuten esimerkiksi lohenpyrstöjen siistimiseen, tai liitosten kolojen talttaamiseen löytyy erityiset talttamallit. Tietysti eri kokoluokan hommiin erikokoiset taltat, ja hiukka erilainen teroitus eri töihin, lähinnä erilainen teräkulma, jyrkempi kestää enempi ja loivempi leikkaa kevyemin. Koristeveistoon tarvitaan ihan omanlaiset taltat ja erilainen teroitus mitä suorien pintojen talttaamiseen sekä hiukka erilaiset ominaisuudet terältä mutoinkin.

Japanilainen perustaltta on oire nomi  (kuvassa alla on sellaine perussetti millä tekeekin jo 95% kaikista talttaustöistä)

Kuvassa on lisäksi alla vaakatasossa oikeakätinen merkkaussveitsi, yleisesti länsimaissakin merkkaamiseen käytetään viiltävää terää kynän sijasta jolloin saadaan puun syyt leikattua tarkasti jo piirrotusvaiheessa jolloin esimerkiksi sahaaminen viillettyä viivaa pitkin ei revi ollenkaan.

Japanilaisten seppien tekemiä talttoja arvostetaan suuresti maailmalla ja se näkyy myös heidän tekemien talttojen hinnassa, kalleimmilla seteillä on hintaa helpostikin tuhansia euroja ja materiaaleina on saatettu käyttää jostan loitsuin taiotua katana terästä ja laminoitu iänkaikkisen vanhoista kirkonkelloista saadun raudan kanssa :) Loppupeleissä nykyaikainen teräsksenjalostus tuottaa tällaisiinkin työkaluihin huippuhyviä teräksiä joiden ominaisuudet on hyvin validoitu ja käyttäytyminen tunnettua ja niistä saadaan vähintäänkin samantasoisia ellei parempiakin (esim. erityiset työkaluteräkset ja pikateräkset) teriä mitä perinteisin menetelmin.

Varsinkin damastiteräksiset työkalut ovat erittäin kauniita, lähentelee jo taideteoksia kuten alla oleva käsintaottu talttasetti.

 

 

Loppuyhteenvetoa...

Lopuksi kerronkin omia mietteitäni ja kokemuksiani itämaisista työkaluista.

Omistan itsekin kaksi japaninsahaa, ryoban ja dozukin ja niitä olenkin ahkerasti käyttänyt. Hieman ristiriitaisin tunnelmin kylläkin, johtunee ehkä siitä kun itse olen oppinut sahaamaan perinteisellä sahalla noin viisivuotiaana ja nyt 25v kokemuksen jälkeen sahautyylin vaihto ei ole kovin helppoa. Halkaisusahauksessa tuo ryoba toimii ohuen ja erittäin ottavan hammastuksen johdosta erinomaisesti. katkaisuhammastuskin tekee erinomaista jälkeä mutta jotenkin en ole oppinut sillä katkaisemaan helposti suoraan, kiemurtelee ohuen terän takia todella helposti. Haaveilenkin ostavani laadukkaat länsimaiset selkäsahat ihan vain nähdäkseni saako niillä kuinka helposti tarkkaa jälkeä aikaa.

Höyläpuolella luotan kyllä länsimaiseen rakenteeseen ja omistankin muutaman perushöylän, hankintalistalla on muutama lisää.. Pitää kyllä hommata jonkinlainen japanilainen tai kiinalainen höylä kokeilumielessä koska sellaisista ei ole omakohtaista kokemusta..

Talttoja saatan kyllä ostaa jonkinlaisen japanintalttasetin, mutta taltoiksi tarttisin tukenvan setin isohkoja perustalttoja väliltä 10-40mm joilla passaisi huoletta piestä isolla nuijalla. Sitten tarvitaan tietty muutama erikokoine taltta kolojen talttaamiseen  ja lohenpyrstöjä ja nurkkia varten erityiset taltat.